Lisää rantabaareja kansalle!

Tänään on ollut kumma päivä! Mun olo on vaihdellut täydellisestä väsymyksestä (terve vaan kahden tunnin päiväunet) täydelliseen virkeyteen (juoksulenkki Tonavan varrella lempparimusiikkien tahtiin). Olen syönyt epäterveellisesti ja terveellisesti ja ailahdellut noin muutenkin. Tämä viikko on sillä tavalla erikoinen että mulla on joka päivä yliopistoa sunnuntaihin asti. Mun olisi tässä viikon loppuun mennessä luettava kaksisataa sivua artikkeleita, valmisteltava kaksi esseen esitystä ja tehtävä yksi esitelmä. Onneksi en pelkää kovaa työtä!

Mennään nyt kuitenkin eskapistisessa mielessä viime lauantain tunnelmiin. Mun hyvä ystäväni Laura oli viikonlopun täällä Wienissä, ja lauantaina saatiin nauttia ihanasta kesäilmasta Tonavan varrelle pystytetyssä rantabaarissa. Drinkit kaksi yhden hinnalla-tarjouksessa kuudesta seitsemään, mikä unelma. Aiemmin päivällä oli ukkostanut ja satanut rankasti, joten ilma oli hikisen kostea.

Tänä viikonloppuna Tonavan kanaalin varrella vietettiin Donaukanaltreiben-nimisiä festareita, jotka toivat kanavan varrelle kaikenlaista livemusiikkia. Jollain ihanalla perheellä oli käynnissä omat tanssibailut, voi sydän!

Tanssibailut piti mun ja Laurankin ottaa käyttöön, kun illan bilepaikaksi valitsemamme Grelle Forelle oli aivan täydellisen surkea. Musiikki oli mitäänsanomatonta, ihmiset jotenkin vaisuja ja kuvia ei saanut ottaa tai sikaniskainen portsari tuli huutamaan. Kaiken tämän aiheuttama voimattomuuden tunne katosi siinä silmänräpäyksessä kun otettiin tanssilattialla käyttöön täysin nolot, täysin sopimattomat ja täysin riemastuttavat tanssiliikkeet. Tiedättehän, ostoskärryt, omenoiden poimimiset, lehmän lypsämiset ja nämä muut klassikot. Tilanteita voi ottaa haltuun niin monella tavalla, ja niille nauraminen taitaa olla kaikista vapauttavin.

Mä en valitettavasti voinut majoittaa Lauraa täällä pikku opiskelijahuoneessani, joten olin kysynyt luottoystävääni Marionia apuun. Marionin isoon kämppään mahtuikin yksi reilaajatypy aivan mainiosti! Noilla tytöillä sattui kaiken lisäksi kemiat kohtaamaan aivan loistavasti. Sunnuntai-iltana tehtiin ruokaa Marionin luona ja katsottiin siskonpedissä puolet Sherlockista. Sitten mun pitikin kiirehtiä viimeiseen metroon ja jättää jälkeeni kaksi unista ystävääni, vaikka kaikista mieluiten olisin jäänyt yökyläilemään ja puhumaan tyttöjen juttuja.

 This week has so far been intense for me, with about 200 pages worth of scientific articles left to read. The weekend was wonderful though, with one of my best friends visiting and the sun shining like crazy. These two girls you see in these pictures made me happy, as well as cheap happy hour drinks at Herrmans Strandbar. I wouldn't recommend Grelle Forelle to anyone, but if you do end up there, the best way to survive is to take on the dance floor with your silliest dance moves. That's a good life strategy, as well!